Valmistuttuani Teatterikorkeakoulun dramaturgian laitokselta Teatteritaiteen maisteriksi- vuonna 1991, en voinut kuvitellakaan opettajan roolia itselleni. Sitä oltiin niin teatteritaiteilijaa, niin teatteritaiteilijaa että. Oli ammatti, jonka nimike oli vaikea- dramaturgi. Kuka nyt sellaisesta mitään tiesi? Siksi kutsui itseään mieluummin näytelmäkirjailijaksi tai ohjaajaksi. Teki produktioita toinen toisensa perään, kunnes jotakin kylkiäisenä loksahti.

Ja kun Jyväskylän yliopiston kirjoittajakoulutus käynnistyi Helsingissä- oli korttipakka yhtäkkiä siinä. Yli 10 vuotta kentällä vapaana näytelmäkirjailija ja ohjaajana toimineena, vuonna 2001,olin roolissa, joka muistutti paljon ohjaajan roolia työryhmän edessä. Jakaa omaa ajatteluaan ja kirkastaa valintoja, jotka tuottavat hyvää draamallista tekstiä- dialogia, jossa ajatellaan teatteriksi. Siitä alkoi kerrospukeutumisen roolit opettajaidentiteetissäni. Opettajuus vei ja nyt toimin jo lehtorina Stadian esittävän taiteen koulutusohjelmassa- takanani viisi vuotta päätoimisuutta ja virkaa.

Kuitenkin oma väline on pidettävä ruostumattomissa. Siksi viimeinen vuosi takana virkavapautta – näytelmän kirjoittamista ja havaintojen tekoa. Kun opettaa taidekoulussa on läsnä ainainen kysymys siitä- puhunko minä tässä nyt tekijäroolissa vai pedagogisesti? Parhaimmillaan nämä yhdistyvät ja luova leikki saa siivet alleen. Mestari-kisälli-oppipoikametodi toimii ja oivaltamisen riemu hengittää vuorovaikutuksellisesti oppilasryhmän ja minun välilläni.

Lisäksi valmistuvat oppilaat ovat Teatteri-ilmaisun ohjaajia, joiden työkalupakki muodostuu monipuolisesta osaamisesta, eikä kilpaile teatterikoulun opetuksen kanssa tiukemmista ammattirooleista. Stadiassa draama on osana tutkimistakin ja yhteisöllisyyttä, hankkeita joissa toteutumiskenttänä voi yhtäällä olla lapsi-, nuoriso- tai vanhustyö, kuin vaikkapa museot, asunnottomat tai päihdeklinikka otsakkeella ” Se suuri jano”. Niin- ehkä minun janoni on oppimisessa, opettajuuteen oppimisessa, ihmisenä oppimisessa.

Yhtäällä kun siis toimin dramaturgian opettajana -ja yritän selventää suuren Aristoteleen määritelmiä rakenteesta alku-keskikohta-loppu, kirjoitan vapaana kirjailijana eeppisempää muotoa edustavia näytelmiä suomen teattereihin.